Äänekosken Tehtaitten sairauskassan säännöt

 

YLEISET MÄÄRÄYKSET

 

1

Vakuutuskassan nimi on Äänekosken Tehtaitten sairauskassa.

Kassan kotipaikka on Äänekoski.

 

2

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

 

3

Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.

 

 TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

 

4

Kassan toimintapiirin muodostavat:

1. CP Kelco Oy, Oy Botnia Mill Service Ab, Metsä Fibre, Metsä Board , Specialty Minerals Nordic Oy, Äänevoima Oy, Metsä Wood ja Kumpuniemen Voima Oy -nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat työntekijät ja toimihenkilöt, jotka työskentelevät  yhtiöiden Äänekosken yksiköissä 

2. Metsäliitto Osuuskunnan ja Mittaportti Oy:n palvelukseen siirtyneet sairauskassan jäsenet

3. Suomen Terveystalo Oy:n palvelukseen siirtyneet sairauskassan jäsenet, jotka työskentelevät sairauskassan toimintapiiriin kuuluvien työnantajien työterveys-huollossa

4. YIT Oyj:n palvelukseen siirtyneet sairauskassan jäsenet, jotka työskentelevät sairauskassan toimintapiiriin kuuluvien työnantajien tuotantolaitoksilla

5. tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt

6. työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan jäseninä yhdenjaksoisesti vähintään 15 vuotta

7. henkilöt, jotka eläkkeelle siirtymättä 57 vuotta 1 kuukautta täytettyään on erotettu työnantajan palveluksesta ja jotka ovat olleet kassan jäseniä ennen työsuhteen päättymistä vähintään 15 vuotta eivätkä ole ansiotyössä eivätkä toimi yrittäjinä. Kassan jäsenyyden päättymättä ansiotyö- ja yrittäjäaika saa kestää enintään neljä kuukautta. Näitä jäseniä kutsutaan ulkojäseniksi.

8. kohdissa 1-5 mainittujen kassan varsinaisten jäsenten perheenjäsenet, jotka täyttävät 6 momentissa olevat edellytykset.

Edellä 1-5 kohdassa mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi.

Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja enintään kuusi kuukautta kestäväksi.

 Kassan jäseniä ovat kaikki edellä 1 kohdassa mainitut kassan toimintapiiriin kuuluvat työnantajaan työsuhteessa olevat työntekijät, heidän kohdallaan jäsenyys on pakollinen. Jäsenen on ilmoitettava kassalle jäsenyyden jatkamisesta kuukauden kuluessa siitä, kun hän on siirtynyt edellä kohdissa 2-4 mainitun työnantajan palvelukseen. Kassan toimintapiiriin kuuluvilla toimihenkilöillä, joiden kohdalla jäsenyys on vapaaehtoinen, on oikeus liittyä kassan jäseneksi kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtynyt henkilö, joka on ollut kassan jäsenenä 1 momentissa mainitun ajan, mutta jonka jäsenyys kassassa on päättynyt ennen eläkkeelle siirtymistä, voi uudelleen liittyä kassan ulkojäseneksi eläkkeelle siirtymisen tapahduttua ellei hän kassan jäsenyyden päättymisen jälkeen ole ollut ansiotyössä tai yrittäjänä yli neljä kuukautta. Jäsen saa tällöin lukea hyväkseen aikaisemman jäsenyytensä näitä sääntöjä sovellettaessa.

Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon eläkepäätöksestä. Samassa määräajassa on haettava 4 momentissa tarkoitettua uutta jäsenyyttä.

 Ulkojäsenellä on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Ulkojäsenen jäsenyys kassassa on vapaaehtoinen ja halukkuus jäsenyyteen on ilmaistava kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Ulkojäsenyys muuttuu eläkeläisjäsenyydeksi jäsenen saatua eläkepäätöksen 4 momentin mukaisessa tapauksessa. Jäsenen on ilmoitettava siitä kassan hallitukselle kuukauden kuluessa.

Eläkeläisjäsenistä ainoastaan ne, jotka ovat siirtyneet suoraan toimintapiiriin kuuluvan työnantajan palveluksesta eläkkeelle, ovat oikeutettuja kassan maksamiin sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin.

Perheenjäseneksi luetaan: avopuoliso, jolla on tai on ollut yhteisiä lapsia kassaan varsinaisena jäsenenä kuuluvan avopuolisonsa kanssa sekä aviopuoliso ja alle 16-vuotiaat omat, otto- tai kasvattilapset, jotka asuvat kassan jäsenen kanssa samassa taloudessa. Näiden sääntöjen määräykset perheenjäsenistä koskevat myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettua parisuhdetta.

Perheenjäsenen liittämiseksi kassaan etuuksien saajaksi tulee jäsenen tehdä kassaan liittyessään kirjallinen ilmoitus, josta tulee käydä ilmi kassan vaatimat tiedot. Ilmoitukseen tulee liittää puolison suostumus. Jäsenen talouteen tulleen uuden perheenjäsenen liittymisestä etuuksien saajaksi kassaan on vastaavalla tavalla välittömästi ilmoitettava.

 Tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetulla perheenjäsenellä on oikeus saada kassasta sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia siten kuin 13 :ssä on perheenjäsenen oikeudesta sanottu.

 Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo. Työsuhteessa olevan henkilön jäsenyys alkaa työsuhteen alkaessa. Eläkkeellä olevan henkilön 4 momentissa tarkoitettu uusi jäsenyys alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana jäsenyyden edellytysten olemassaolo on todettu.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

 

5

Työsuhteessa oleva kassan jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Toimihenkilö eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty. Toimihenkilö, joka on eronnut kassasta työsuhteen päättymättä, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

 Eläkkeellä oleva kassan jäsen eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eläkkeellä oleva jäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu. Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

Ulkojäsen eroaa kassasta tehtyään sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään ansiotyöhön tai ryhdyttyään yrittäjäksi. Ulkojäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu. Ulkojäsenellä, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutta liittyä uudelleen kassan jäseneksi. 

Edellä 4 :n 1 momentissa mainittu perheenjäsen lakkaa kuulumasta kassan toimintapiiriin kun siinä mainittu työntekijä tai toimihenkilö lakkaa kuulumasta kassan toimintapiiriin tai kun hän lakkaa olemasta perheenjäsen. Jos perheenjäsen liittyy toiseen työpaikkakassaan tai hänen ennakkoperintälain (1118/1996) alaiset tulonsa nousevat kuukaudessa yli 250,00 euron, hän lakkaa kuulumasta kassan toimintapiiriin.

Jäsenelle, joka eroaa kassasta, ei palauteta mitään hänen suorittamistaan jäsenmaksuista.

Jos työntekijä palaa työnantajan palvelukseen 30 päivän kuluessa eroamisestaan, on hän oikeutettu lukemaan yhtämittaiseksi jäsenyysajakseen entisen jäsenyytensä kassassa.

 Jäsentä ei voida erottaa kassasta.

            

6  

Jäsenellä, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

 VAKUUTUSMAKSUT

            

7

Kassan jäsenmaksu on työsuhteessa olevalta kassan jäseneltä 1,3 prosenttia jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua 1,5 prosenttia hänen eläketulostaan.  Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalta henkilöltä peritään jäsenmaksu sekä palkasta että eläkkeestä ja häneen sovelletaan näiden sääntöjen mukaisia työsuhteessa työnantajaan olevaa henkilöä koskevia määräyksiä. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevan, ei kuitenkaan samanaikaisesti eläkettä ja palkkaa saavan, kassan jäsenen jäsenmaksu on vähintään 20,00 euroa kuukaudessa.

 Muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi palkattomalla lomalla olevan jäsenen jäsenmaksu on 20,00 euroa kuukaudessa.

Ulkojäseneltä peritään samansuuruinen jäsenmaksu kuin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi palkattomalla lomalla olevalta sairauskassa jäseneltä.

        

8

Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

Eläkettä saavan jäsenen on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Hallituksella on oikeus harkita maksun perustana olevan eläketulon määrä, mikäli jäsen ei toimita kassalle maksun määräämistä varten tarvittavia tietoja.

7 :n 2 momentissa mainitulla palkattomalla lomalla olevan jäsenen ja ulkojäsenen on suoritettava jäsenmaksunsa kassan hallituksen määräämällä tavalla. Kassan hallitus voi lisäksi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta siltä ajalta, jonka jäsen on työsuhteen päättymättä edellä mainitulla palkattomalla lomalla. Jäsenellä ei ole maksuvapautuksen tai maksujen laiminlyönnin ajalta oikeutta näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.

9

 Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 :ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

 

 SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

 

10

 Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa;

6) tartuntatautilain (583/1986) 27 :ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä

7) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 :ssä tarkoitettua päivärahaa.

 

11

 Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

 

12

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

 

LISÄETUUDET

13

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Hedelmöityshoitoa ei pidetä säännöissä tarkoitettuna korvauksiin oikeuttavana sairaudenhoitona.

Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 :ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan kassan varsinaisille jäsenille:

1 a) 75 % lääkärinpalkkiosta, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiosta, joka korvataan 7 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvästä muun lääkärin palkkiosta. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä peritystä lääkärinpalkkiosta ei myöskään makseta korvausta, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä

b) avosairaanhoidon hoitajalla käynnistä terveyskeskuksessa peritty maksu, lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu, päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;

2 a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 60 vuorokaudelta kalenterivuodessa; sekä

b) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;

3 a) lääkärin määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet, silloin kun niistä on saatu korvausta myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta, josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus lasketaan. Korvaus maksetaan sen jälkeen kun lääkekustannukset ovat ylittäneet sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun; sekä

b) vuotuisen omavastuuosuuden täyttymisen jälkeen perittävä lääkekohtainen omavastuu;

 4 a) 75 % lääkärin määräämästä laboratoriotutkimuksesta, valohoidosta, patologian alaan kuuluvasta tutkimuksesta sekä radiologisesta tutkimuksesta silloin, kun se on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa tai kun tutkimus on tehty tai hoito annettu julkisen terveydenhuollon yksikössä ja siitä on peritty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 2 luvun mukainen maksu. Tutkimuksen yhteydessä tehtävistä muista toimenpiteistä ei kuitenkaan makseta korvausta, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen;

b) 50 % lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista sekä lääkärin määräämästä hieronnasta, naprapatia- ja kiropraktiikkahoidosta. Fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista maksetaan korvausta silloin, kun se on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;

c) lääkärin määräämä julkisen terveydenhuollon yksikössä annettu fysioterapia ja tehty fysioterapeuttinen tutkimus, josta on peritty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 2 luvun mukainen maksu;

d) 75 % lääkärin määräämästä psykoterapiasta, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua;

e) 75 % lääkärin määräämästä muun sairauden vuoksi välttämättömästä jalkahoidosta, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua; sekä

f) kotisairaanhoidosta peritty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 2 luvun mukainen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua;

5 a) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon, kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (610/1991) tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Taksimatkojen omavastuu korvataan, kun taksi on tilattu alueellisesta tilausnumerosta; sekä

b) lääkärin tai muun 14 :n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset;

 6 a) 50 % lääkärin määräämän sidoksen, apuvälineen ja tekojäsenen hankkimisesta 100,00 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uusi sidos, apuväline tai tekojäsen on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään viisi vuotta edellisen vastaavan sidoksen, apuvälineen tai tekojäsenen korvaamisesta, edellyttäen, että jäsen on tämän 5 vuotta ollut maksavana jäsenenä kassassa; sekä

b) lääkärin määräämien hoitovälineiden, laitteiden ja mittarien hankkiminen joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua;

7) Vähintään vuoden kassaan kuuluneelle jäsenelle hammashoidosta 

a) 75 % hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon suorittamasta hoitotyöstä peritystä palkkiosta tai maksusta. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 250,00 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Hammashoitoon liittyvästä muusta lääkärin palkkiosta ei makseta korvausta, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen ; sekä

b) 75 % hammaslääkärin palkkiosta, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä peritystä lääkärinpalkkiosta ei makseta korvausta, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen; sekä           

8) Vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle 50 prosenttia lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai piilolinssien hankintahinnasta joka toinen kalenterivuosi 210,00 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, edellyttäen, että jäsen on edellä olevan määräajan ollut maksavana jäsenenä kassassa ja että silmälasit on hankittu sinä kalenterivuonna jona korvausta haetaan.

Edellä 4 :ssä tarkoitetulle perheenjäsenelle kassa korvaa tämän pykälän 1, 2 ja 4 a -kohdissa mainituista kustannuksista 50 %, sekä 4 b -kohdassa mainituista kustannuksista 30 %, lukuun ottamatta hierontaa, naprapatia- ja kiropraktiikkahoitoa.

Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 :ssä tarkoitettu vähennys.

14

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Terveydenhuollon oikeusturva-keskuksen ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 :n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomaille ei korvata.

Edellä 13 :n 2 momentin 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan viimeistään huhtikuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaavaksi.

 

15

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 700 euroa.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

 

16

Edellä 13 :ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

  

17

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkaessa ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 13 :n 2 momentin 2a kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä. Mitä edellä on sanottu sairaalahoidon kustannusten korvaamisesta ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen vanhuuseläkkeelle siirtyvään jäseneen, joka on jatkanut jäsenyyttään 4 :n 4 momentin mukaisesti.

 

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

 

18

 Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

 

19

 Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

20

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 14 :n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

 

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

 

21

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 :n säännöksiä.

 

22

Näiden sääntöjen 13 :n mukainen korvaus voidaan 16 :n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

 

23

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

 

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

 

24

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

                       

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

 

25

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Vakuutusvalvontavirasto voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

 

26

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 13 ja 15 :ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä

3) 18 :n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

 

VASTUUVELKA

 

27

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

 

TILINPÄÄTÖS

 

28

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

  

 29

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 :ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

 

TILINTARKASTUS

 

30

Kassalla on oltava kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT- tai HTM-tilintarkastaja) tai tilintarkastusyhteisö (KHT- tai HTM-yhteisö).

Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta

 

31

Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.

 

KASSANKOKOUS

 

32

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.                                                 
33

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään 1 jäsentä.

Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa. 

34

Varsinainen kassankokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa.

Varsinaisessa kassankokouksessa;

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat

antaa aihetta;

6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

8) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat;

9) vahvistetaan seuraavaa kalenterivuotta varten 13 :n 7 – 8 kohdissa tarkoitetut enimmäismäärät; sekä

10) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

 

35

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

 

36

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on julkaistava vähintään yhdessä kassankokouksen päättämässä jäsenten keskuuteen leviävässä sanoma- tai muussa lehdessä. Kokouskutsu on lisäksi kiinnitettävä työnantajan ilmoitustauluille.

 

37

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

 

38

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

 

39

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

40

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

 

HALLITUS

41

Kassan hallitukseen kuuluu 5 varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 66 vuotta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on 2 vuotta.

Toimikausi päättyy uuden vaalin toimittavan kassankokouksen päättyessä.

Marraskuussa 2012 valitut hallituksen kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä eroavat huhtikuussa 2015 pidettävän kassankokouksen päättyessä. Marraskuussa 2013 valitut hallituksen kolme jäsentä ja kolme varajäsentä eroavat huhtikuussa 2016 pidettävän kassankokouksen päättyessä. Tämän jälkeen hallituksesta eroaa vuorovuosina 2 ja 3 jäsentä varajäsenineen

 

42

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 48 :ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 47 :n mukaisesti.

 

43

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

 

44

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

 

KASSANJOHTAJA

 

45

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 :n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

 

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

 

46

Kassalla on oltava luottamuslääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

 

47

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

 

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

 

48

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 :n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Vakuutusvalvontaviraston suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

 

49

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

 

JAKAUTUMINEN

 

50

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

 

KASSAN PURKAMINEN

51

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 :ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

 

52

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.